Kotiin Ympäristö Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

kirjoittanut Aino
Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

Oletko koskaan miettinyt, mikä on maan korkein kohta avaruuden näkökulmasta, voiko Kuolleessa meressä todella hukkua tai missä maassa on eniten aikavyöhykkeitä? Maapallon maantiede on täynnä kiehtovia yllätyksiä! Tässä viisi epätavallista faktaa, jotka laajentavat käsitystäsi planeettamme ainutlaatuisista piirteistä.

1. Lähin kohta avaruuteen ei ole Mount Everest

Vaikka Mount Everest on tunnetusti maailman korkein vuori, 8 848 metriä merenpinnasta, se ei ole planeettamme kaukaisin piste keskipisteestä mitattuna. Tittelin vie Chimborazo-vuori Ecuadorissa. Tämä johtuu siitä, että Maan muoto ei ole täysin pyöreä, vaan muistuttaa litistynyttä ellipsoidia, joka on leveämpi päiväntasaajalla.

Chimborazon korkeus on vain 6 267 metriä merenpinnasta, mutta koska se sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, missä Maan halkaisija on suurempi, sen huippu on noin 4,5 kilometriä lähempänä avaruutta kuin Everestin huippu. Tämä tekee Chimborazosta ainutlaatuisen maantieteellisen kohteen, joka on kirjaimellisesti lähempänä tähtiä!

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

2. Diomeden saarten välillä on 21 tunnin aikaero

Beringinsalmessa, noin 35 kilometrin päässä Tšukotkasta ja Alaskasta, sijaitsevat Diomeden saaret, jotka tunnetaan myös Gvozdevin saarina. Iso Diomede (Ratkmanovin saari) kuuluu Venäjälle ja on asumaton, lukuun ottamatta rajavartioasemaa. Pieni Diomede (Krusensternin saari) kuuluu Yhdysvalloille, ja siellä asuu noin 140 ihmistä.

Mikä tekee saarista niin erityisiä? Niiden välissä kulkee kansainvälinen päivämääräraja. Kun Pienen Diomeden asukkaat katsovat kohti Isoa Diomedea, he näkevät kirjaimellisesti tulevaisuuteen – 21 tunnin päähän! Esimerkiksi jos Pienellä Diomedella on lauantai kello 10 aamulla, Isolla Diomedella on jo sunnuntai kello 7 aamulla. Ja kaiken tämän erottaa vain 4 kilometriä!

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

3. Ranskassa on eniten aikavyöhykkeitä

Kun puhutaan aikavyöhykkeistä, moni arvaa Venäjän olevan kärjessä, sillä se on pinta-alaltaan maailman suurin maa 11 aikavyöhykkeellään. Yllättäen Ranska pitää kuitenkin ennätystä hallussaan 12 aikavyöhykkeellään. Vaikka manner-Ranskassa on vain yksi aikavyöhyke, maan merentakaiset alueet Etelä-Amerikassa, Karibialla, Pohjois-Atlantilla ja Intian valtamerellä laajentavat sen aikavyöhykevalikoimaa. Esimerkiksi Ranskan Polynesia Tyynellämerellä käyttää UTC-10-aikaa, kun taas Wallis ja Futuna, sijaiten Havaijin ja Uuden-Seelannin välissä, käyttää UTC+12-aikaa.

Vertailun vuoksi Kiinassa, maailman kolmanneksi suurimmassa maassa, on vain yksi virallinen aikavyöhyke, Pekingin aika (UTC+8). Länsi-Kiinassa käytetään epävirallisesti Urumqin aikaa (UTC+6), sillä muuten aamu alkaisi klo 11 ja illallinen syötäisiin keskiyöllä – ei kovin käytännöllistä!

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

4. Kuolleessa meressä voi hukkua helposti

Kuollut meri, joka sijaitsee Israelin ja Jordanian rajalla, ei ole varsinaisesti meri, vaan järvi. Se on planeetan suolaisin vesistö, sillä sen suolapitoisuus on yhdeksänkertainen tavalliseen meriveteen verrattuna. Lisäksi sen rantaviiva on Maan matalin kohta, 420 metriä merenpinnan alapuolella. Korkean suolapitoisuuden vuoksi Kuolleessa meressä ei elä kaloja, leviä tai eläimiä – vain muutamat sitkeät bakteerit ja sienet selviytyvät, mistä nimi juontaa juurensa.

Yleinen käsitys on, että Kuolleessa meressä ei voi hukkua, koska suola tekee vedestä niin tiheää, että keho kelluu helposti. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Kelluminen selällään on helppoa, mutta jos yrität uida kasvot alaspäin, kääntyminen takaisin on vaikeaa tiheän veden vuoksi. Normaalissa vedessä pää nousee pintaan, kun jalat lasketaan alas, mutta Kuolleessa meressä tämä ei toimi. Jos väsynyt uimari yrittää hengittää ja nielee suolaista vettä, se voi häiritä kehon elektrolyyttitasapainoa, vahingoittaa sydäntä ja munuaisia ja johtaa hengenvaaraan.

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

5. Uuden-Seelannin kukkula kantaa maailman pisintä paikannimeä

Uudessa-Seelannissa sijaitsee kukkula, jonka nimi on Taumatawhakatangihangakoauauotamateaturipukakapikimaungahoronukupokaiwhenuakitanatahu. Tämä maorin kielellä tarkoittaa: “Kukkulan huippu, jossa Tamatea, suuripolvinen mies, joka liukui, kiipesi ja nielaisi vuoria, tunnettu maan syöjänä, soitti huiluaan rakastettunsa vuoksi.” Nimi on niin pitkä, että paikalliset lyhentävät sen arjessa muotoon Taumata, jotta kieli ei mene solmuun.

Toiseksi pisin nimi löytyy Walesista, jossa sijaitsee kylä nimeltä Llanfair­pwllgwyngyll­gogery­chwyrn­drobwll­llan­tysilio­gogo­goch. Tämä tarkoittaa walesiksi: “Pyhän Marian kirkko valkoisen pähkinäpensaan notkelmassa lähellä nopeaa pyörrettä Llantysilion punaisessa luolassa.” Walesilaiset kiistelevät maorien kanssa nimien pituuden ennätyksestä, väittäen, että Uuden-Seelannin nimi on saanut lisäosia vasta hiljattain. Jos pitkät nimet tuntuvat uuvuttavilta, Norjassa on kylä nimeltä yksinkertaisesti Å – lyhyempi ei voisi olla!

Viisi yllättävää faktaa planeettamme maantieteestä

Sukella maantieteen ihmeisiin!

Nämä viisi faktaa osoittavat, miten monipuolinen ja yllättävä planeettamme on. Chimborazo vie sinut lähemmäs avaruutta, Diomeden saaret hyppäävät ajassa, Ranska kattaa aikavyöhykkeitä, Kuollut meri haastaa uintitaidot, ja Uuden-Seelannin kukkula testaa ääntämisesi.

Saatat pitää myös näistä

Jätä kommentti