Entä jos maapallo muuttuisi paikaksi, jossa lämpötila on pysyvästi 40–70 astetta, ilma on paksua hiilidioksidia ja sisämaan aavikot ulottuvat tuhansia kilometrejä ilman pisaraa vettä? Bristolilaisen yliopiston tuore tutkimus Nature Geoscience -lehdessä maalaa juuri tällaisen kuvan: 250 miljoonan vuoden kuluttua kaikki maanosat sulautuvat yhdeksi jättimäiseksi superkontinentiksi nimeltä Pangea Ultima. Se johtaa ihmiskunnan ja kaikkien nisäkkäiden massasukupuuttoon. Kolme kuolettavaa iskua – vähemmän merta, kirkkaampi aurinko ja räjähtävä CO₂-pitoisuus – tekevät yli 90 prosentista maapalloa elinkelvottoman. Mutta tämä kaukainen kauhukuva ei ole vain scifiä: se on karu muistutus siitä, että ilmastokriisi on täällä jo tänään, ja se pahenee päivä päivältä. Jos emme toimi nyt, tulevaisuus voi olla paljon lähempänä kuin luulemme.
Pangea Ultima – superkontinentti, joka muuttaa maapallon polttavaksi uuniksi
250 miljoonan vuoden päästä maapallon mannerlaatat ovat liikkuneet tuhansia kilometrejä ja törmänneet yhteen. Afrikka, Amerikka, Euraasia, Australia ja Antarktis muodostavat yhden massiivisen mantereen, jota ympäröi kapea, kuuma valtameri. Tämä ei ole vain geologinen muutos – se on katastrofi elämälle.
Tutkijat käyttivät kehittyneitä ilmastomalleja, jotka simuloivat tuulia, sateita, kosteutta ja lämpötiloja. Tulokset ovat pelottavat:
- Sisämaan alueet ovat tuhansia kilometrejä merestä, joten meren viilentävä vaikutus katoaa lähes kokonaan
- Aurinko on miljardeja vuosia vanhempana ja kirkkaampana, lämmittäen planeettaa entistä enemmän
- Tulivuoret ja maankuoren liikkeet nostavat ilmakehän CO₂-pitoisuuden yli 600 ppm:iin – yli 50 prosenttia nykyisestä tasosta
Lopputulos on armoton: päivälämpötilat nousevat 40–70 asteeseen, yöt eivät tuo helpotusta ja sateet loppuvat lähes kokonaan. Vain 8–16 prosenttia maapallon pinta-alasta jää nisäkkäille siedettäväksi – noin 31 asteen rajalle. Loppu on kuivaa, polttavaa autiomaata, jossa vesi on harvinaista ja kasvillisuus katoaa. Kuvittele eläväsi paikassa, jossa jokainen hengitys tuntuu tuliselta ja vesi on luksusta – näin Pangea Ultima näyttää.
Tämä muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se on väistämätön. Ja mikä pelottavinta: se muistuttaa meitä siitä, että ilmastonmuutos ei ole kaukaista tulevaisuutta. Se on täällä jo nyt.
Miksi nisäkkäät – ja ihmiset – eivät selviä helvetillisestä kuumuudesta
Nisäkkäät, mukaan lukien me ihmiset, olemme kehittyneet kylmään ilmastoon. Karvapeite, hikirauhaset ja sisäinen raskaus auttoivat selviytymään jääkausista, mutta kuumuus on meidän heikkoutemme. Kun lämpötila nousee yli 35–40 asteen, keho ei enää pysty viilentymään tehokkaasti. Hiki haihtuu ilman apua, sydän rasittuu, elimet alkavat pettää ja aivot kärsivät.
Pangea Ultimassa tilanne on vielä pahempi: jatkuva helle ilman viileitä öitä tai monsuuneja. Mallinnukset näyttävät, että posket kuivuvat, joet katoavat ja sadot epäonnistuvat. Suuret eläimet, kuten norsut ja leijonat, kuolevat ensin, koska ne tarvitsevat paljon vettä. Sitten pienemmät, kuten jyrsijät. Ihmiset yrittävät sopeutua – ehkä elämällä yöaikaan tai pimeissä luolissa – mutta lopulta selviytyminen on lähes mahdotonta.
Tutkijat vertaavat tätä permikauden suureen sukupuuttoon 252 miljoonaa vuotta sitten, jolloin 90 prosenttia lajeista kuoli kuumuuteen ja CO₂-myrkytykseen. Se oli “suuri kuolema”, joka tuhosi kaiken. Nyt uhkaa ensimmäinen nisäkkäiden massasukupuutto 66 miljoonaan vuoteen. Ja me olemme itse syyllisiä siihen, mitä tapahtuu tänään.
Nykyinen ilmastokriisi on harjoitus tulevasta – ja se pahenee nopeammin kuin luulemme
Tutkimuksen tekijät, kuten tohtori Eunice Lo, korostavat: “Älä unohda nykyistä kriisiä – se on ihmisen aiheuttama, ja meillä on vielä aikaa estää pahin.” Jo nyt ilmaston lämpeneminen tuhoaa satoja Afrikassa, aiheuttaa helleaaltoja Euroopassa ja pakolaisvirtoja Aasiassa. Nykyinen CO₂-taso on yli 420 ppm – korkein 3 miljoonaan vuoteen – ja se nousee 50 gigatonnia vuodessa.
Tämä on mini-versio Pangea Ultimasta. Jos emme leikkaa päästöjä, lyhyen aikavälin katastrofit voivat tulla jo vuosisatojen sisällä. Sadot romahtavat 20–30 prosenttia, vedet nousevat, ja miljoonat joutuvat pakenemaan. Mutta meillä on työkalut: uusiutuva energia, metsien istutus, kasvisruokavalio ja kansainväliset sopimukset kuten Pariisin ilmastosopimus.
Tarkista oma hiilijalanjälkesi tänään – se on helppoa netissä – ja näet, miten voit auttaa.
Mitä voimme tehdä nyt – ja miten se pelastaa tulevaisuuden
Pangea Ultima on kaukana, mutta valintamme vaikuttavat siihen, millaisen maailman jätämme jälkipolville. Jokainen vähentetty päästö, istutettu puu ja fossiilienergian korvaaminen uusiutuvalla on askel kohti tulevaisuutta, jossa ihmiskunta selviää – ehkä jopa näkee superkontinentin.
Aloita pienestä: korvaa yksi liharuoka kasvisvaihtoehdolla viikossa, aja pyörällä auton sijaan ja tue ilmastomyönteisiä poliitikkoja. Yksi ihminen ei muuta maailmaa, mutta miljoonat yhdessä kyllä. Kuvittele: lapsesi ja lastenlapsesi elävät planeetalla, jossa on vielä metsiä, jokia ja elämää.
Kysy itseltäsi juuri nyt: mitä sinä teet tänään pienentääksesi omaa hiilijalanjälkeäsi? Yksi teko voi pelastaa tulevaisuuden. Aloita heti – ja jaa tämä muille, jotta muutkin heräävät. Yhdessä voimme estää pahimman.
