Kello on kolme aamuyöllä. Huone on täysin hiljainen, paitsi että vieressä kuuluu tasainen mumina, sitten selkeä lause, ehkä kirosana tai koko keskustelu, jota kukaan valveilla oleva ei ymmärrä. Se voi kuulostaa pelottavalta, hauskalta tai täysin käsittämättömältä – mutta ennen kaikkea se on yksi ihmismielen salaperäisimmistä ja yleisimmistä ilmiöistä. Lähes jokainen meistä on joskus puhunut unissaan, ja silti harva tietää, mitä oikeasti tapahtuu, kun suu alkaa liikkua omaan tahtiinsa keskellä yötä.
Unissapuhuminen on ylivoimaisesti yleisin unihäiriö – et ole yksin
Kun tutkijat ovat kyselleet tuhansilta ihmisiltä ympäri maailmaa, tulos on aina sama: noin kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista kertoo puhuneensa unissaan ainakin kerran elämässään. Lapsilla luku on vielä korkeampi, jopa viidesosa 5–10-vuotiaista höpöttää öisin säännöllisesti. Nuorilla osuus on kuutisen prosenttia, ja aikuisilla se laskee yhteen–viiteen prosenttiin. Silti se tarkoittaa, että Suomessa yksinään miljoonat ihmiset lausuvat öisin lauseita, joita eivät itse aamulla muista.
Se ei ole sairaus. Se ei ole merkki hulluudesta. Se on vain yksi niistä monista tavoista, joilla aivot hoitavat yöllisiä huoltotöitään.
Missä unen vaiheessa sanat yleensä pääsevät ulos
Yleisin hetki on yön ensimmäinen puolisko, silloin kun olemme syvässä hidasaaltounessa tai kevyemmässä non-REM-vaiheessa. REM-unen aikana, kun näemme ne kaikista värikkäimmät ja hulluimmat unet, puhetta kuullaan harvemmin. Syynä on luonnollinen lihashalvaus, joka estää meitä hyppimästä sängystä ja toteuttamasta unien sankaritekoja oikeassa elämässä. Siksi syvässä unessa kuullut lauseet voivat olla yllättävän selkeitä ja järkeenkäypiä, kun taas REM-vaiheen mumina on usein epäselvempää ja sirpaleisempaa.
Puhutaanko unissa oikeasti jonkun kanssa – vai onko se vain satunnaista aivotoimintaa
Tämä on ehkä kaikista kiehtovin löydös viime vuosikymmenten unitutkimuksissa. Kun unissapuhujia on tutkittu aivojen kuvantamislaitteilla, tulokset ovat pysäyttäviä. Juuri samat puhealueet aktivoituvat kuin valveilla keskustellessa. Alfa-aallot nousevat, kuin olisit hereillä mutta täysin rentoutunut. Monet jättävät lauseen loppuun tauon, kuin odottaisivat vastausta. Kielioppi on suurimmassa osassa tapauksia täysin oikein, vaikka ääntäminen voi olla sammaltaavaa, koska kuuloaistin tarkistusmekanismi on kytketty pois päältä.
Eräässä klassikoksi muodostuneessa kokeessa tutkijat herättivät koehenkilöitä juuri silloin, kun he olivat lausuneet jotain unissaan. Peräti 79 prosenttia REM-unen aikana sanotuista lauseista sopi täsmälleen siihen, mitä henkilö parhaillaan unessa koki. Hitaammissa univaiheissa osumatarkkuus oli pienempi, mutta silti selvästi olemassa. Eli vaikka et itse muista unta aamulla, kehosi ja mielesi käyvät oikeaa, aitoa keskustelua jonkun unimaailman hahmon kanssa.
Mitä yölliset sanat eniten sisältävät – ja mitä se kertoo päivän tunnelmista
Kuunnellessasi tarkasti huomaat pian kaavan. Yleisin yksittäinen sana on ”ei”. Joka viides lausuttu asia on kieltämistä, joka neljäs on kysymys ja lähes kymmenen prosenttia kirosanoja tai muita voimakkaita ilmauksia. Moni yöllisistä keskusteluista kuulostaa riidalta, väittelyltä tai jännitteiseltä neuvottelulta. Tämä tukee vahvasti yhtä johtavaa teoriaa: uni on paikka, jossa käsittelemme päivän aikana kertyneitä ikäviä tunteita ja yritämme saada ne hallintaan ennen uutta aamua.
Toinen selitys on muistijälkien vahvistaminen. Aivot toistavat päivän keskusteluja ja tapahtumia, jotta ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Vaikka suoraa näyttöä on vielä vähän, yksittäiset tutkimukset ovat löytäneet hämmästyttäviä yhteneväisyyksiä juuri opitun asian ja yön aikana lausuttujen lauseiden välillä.
Vaikuttaako unissapuhuminen siihen, miten virkeänä heräät
Valitettavasti vaikuttaa, ja suunta on huolestuttava. Useissa tutkimuksissa on huomattu, että säännöllisesti unissaan puhumisella on yhteys lyhyempään kokonaisuniaikaan ja pienempään REM-unen osuuteen. Vaikka olisit ollut sängyssä yhtä monta tuntia kuin hiljaa nukkuva kumppani, aamulla olo voi olla selvästi väsyneempi. Syynä lienee unen sirpaloituminen – joka kerta kun suu avautuu, aivot nousevat hetkeksi kevyempään univaiheeseen, vaikka et itse heräisikään täysin.
Mitä voit tehdä juuri tänään paremman ja hiljaisemman yön eteen
Vaikka unissapuhumista ei voi täysin estää, sen esiintymistä voi selvästi vähentää. Pidä nukkumaanmenoaika ja heräämisaika mahdollisimman säännöllisenä. Vältä alkoholia ja raskasta ruokaa viimeisillä tunneilla ennen nukkumaanmenoa. Laske iltaisin stressitasoa lukemalla, venyttelemällä tai tekemällä rentoutusharjoituksia. Pidä makuuhuone viileänä, pimeänä ja hiljaisena. Joskus jo pelkkä korvatulppien käyttö kumppanilla voi pelastaa molempien yöunet.
Ja muista: useimmiten unissapuhuja itse ei tiedä rienaavansa mitään. Eikä kannata ottaa henkilökohtaisesti, vaikka yöllä kuuluisikin jotain kiusallista tai hassua. Se on vain mielen tapa purkaa päivän paineita – täysin luonnollinen, ihmismielen kaunis ja hieman salaperäinen tapa huolehtia itsestään silloin kun valveilla oleva minä on jo sammuttanut valot.
Joten seuraavan kerran kun kuulet vieressä muminaa keskellä yötä, voit rauhallisin mielin kääntyä toiselle kyljelle ja hymyillä. Jonkun alitajunta tekee juuri nyt kovasti töitä, jotta huominen olisi taas hieman kevyempi kantaa.
