Se on ehkä maailman yleisin, mutta samalla salaperäisin ele. Kaksi ihmistä lähestyy toisiaan hitaasti, hengitys kiihtyy, huulet hipaisevat toisiaan – ja juuri sillä sekunnilla silmät painuvat kiinni kuin yhteisestä sopimuksesta. Ei kukaan käske. Ei kukaan treenaa peilin edessä. Ei kukaan mieti “nyt suljen silmät, koska näin pitää tehdä”. Silti lähes jokainen meistä tekee niin. Miksi suljemme silmät suudellessamme? Miksi emme halua nähdä sitä kauneinta hetkeä, vaan suljemme maailman pois juuri silloin, kun olemme lähimpänä toista ihmistä?
Vastaus on syvemmällä aivoissamme, evoluutiossamme ja aistiemme rajallisessa kapasiteetissa kuin kukaan arvaakaan.
Suudelma on ihmiskunnan vanhimpia rituaaleja – ja silti ei universaali
Ensimmäiset kirjalliset todisteet huulisuudelmasta ovat 4500 vuoden takaa Sumerista ja Intiasta. Jo 2500 eaa. savitauluihin kirjoitettiin, miten rakastavaiset “juovat toistensa hengitystä”. Antiikin Roomassa suudeltiin kolmea eri tarkoitusta varten: osculum (poskelle, ystäville), basium (huulille, rakastajille) ja savium (syvä, intohimoinen suudelma). Miehillä oli jopa laillinen oikeus suudella vaimoaan julkisesti tarkistaakseen, oliko tämä juonut viiniä – alkoholin haju paljastuisi suudelmaan.
Silti romanttinen huulisuudelma ei ole ollut olemassa kaikkialla. Laaja antropologinen tutkimus 168 kulttuurista ympäri maailmaa osoitti, että vain 46 %:ssa kulttuureista suudeltiin suulle rakkauden merkiksi. Monissa paikoissa suudelmaa pidettiin suorastaan vastenmielisenä ennen kuin elokuvat ja televisio levittivät sitä 1900-luvulla. Se tarkoittaa, että tapa sulkea silmät suudellessamme on osittain opittua kulttuurista – mutta vielä enemmän se on puhdasta biologiaa.
Aivojen on pakko valita: nähdä vai tuntea – molempia ei voi täysillä
Tässä tulee se kaikkein kiehtovin tieteellinen selitys, miksi suljemme silmät suudellessamme.
Vuonna 2016 Lontoon Royal Holloway -yliopistossa tehty tutkimus osoitti jotain uskomatonta: mitä voimakkaampi kosketusaistimus on, sitä huonommin näemme. Koehenkilöt tekivät vaikeita visuaalisia tehtäviä samalla kun heidän ihoaan kosketettiin eri voimakkuuksilla. Tulokset olivat selkeät: voimakas kosketus heikensi näkökykyä suoraan suhteessa. Aivot eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään kahta vaativaa aistia täydellä teholla yhtä aikaa.
Huulilla on yli 10 000 hermopäätettä – sata kertaa enemmän kuin sormenpäissä. Kun suutelemme, kosketusaistimus on niin intensiivinen, että aivot tekevät automaattisen päätöksen: näkö sammutetaan hetkeksi, jotta kosketus voidaan kokea täydellä voimalla. Näköaisti vie normaalitilanteessa 30–50 % koko aivokapasiteetista. Suudellessa aivot päättävät, että juuri nyt tuo kapasiteetti tarvitaan muualla – huulilla, kielellä, iholla, sydämessä.
Kun silmät sulkeutuvat, muut aistit räjähtävät
Silmät kiinni kaikki muuttuu voimakkaammaksi.
- Kuulotarkkuus kasvaa: kuulet toisen hengityksen, pienen huokauksen, sydämen lyönnin korvassa.
- Hajuaisti herkistyy: tunnet toisen ihon tuoksun, hiusten shampoon, hengityksen makeuden.
- Makuaisti vahvistuu: suudelma maistuu täydellisemmältä.
- Kosketus muuttuu sähköiseksi: tunnet jokaisen huulten pienen liikkeen, kielen hipaisun, leuan hienon karheuden.
Samalla aivojen visuaalinen kuori ei jää tyhjäksi – se alkaa luoda omia kuvia. Suljetuin silmin mielessä syntyy täydellisempiä, unenomaisempia versioita hetkestä. Monet kertovat näkevänsä värejä, valoja, muistoja – jotain, mitä avoimin silmin ei koskaan näkisi.
Avoimet silmät suudellessa tuntuvat… oudoilta
Kokeile joskus (varovasti!) pitää silmät auki syvässä suudelmassa. Useimmat kokevat sen välittömästi kiusalliseksi. Toisen kasvot ovat vain 5–10 sentin päässä, pupillit valtavina, ilme hieman vääristynyt läheltä katsottuna. Se rikkoo taian. Silmät kiinni kaikki pehmenee, muuttuu yksityiseksi, intiimimmäksi. Maailma katoaa, jäljelle jää vain tunne.
Miksi suljemme silmät suudellessamme – kaikki syyt lyhyesti
- Aivoilla ei ole kapasiteettia käsitellä maksimaalista kosketusta ja näköä yhtä aikaa
- Näköaisti vie liikaa resursseja – se sammutetaan automaattisesti
- Kosketus, haju, maku ja kuulo vahvistuvat moninkertaisesti
- Suljetuin silmin luomme omassa päässä täydellisemmän, unenomaisemman version hetkestä
- Se on evoluution ja kulttuurin yhteensuljettu tapa tehdä intiimisyydestä vielä intiimimpää
- Avoimet silmät tuntuvat useimmista kiusallisilta ja rikkovat tunnelman
Seuraavan kerran kun huulet kohtaavat ja silmät painuvat kiinni, tiedät tarkalleen mitä aivoissasi tapahtuu: ne eivät sulje maailmaa ulkopuolelle. Ne avaavat aivan uuden, yksityisen maailman vain teille kahdelle. Ja juuri siksi se tuntuu niin hyvältä.
