Kuvittele jouluaatto. Kynttilät palavat, lapsilla on punaiset posket, ilma tuoksuu kuuselle ja piparkakuille. Sitten tulee se hetki. Lahjojen jako. Ja yhtäkkiä joku sanoo väärän lauseen, antaa väärän lahjan tai ojentaa sen väärään aikaan. Tunnelma jäätyy. Joku loukkaantuu hiljaa. Joku toinen puristaa hymyä. Ja se, mikä piti olla vuoden lämpimin hetki, muuttuu jäiseksi. Näin ei tarvitse käydä. Lahja voi olla vuoden kaunein hetki – jos vain vältät nämä kahdeksan kohtalokasta virhettä, jotka ovat tuhonneet enemmän jouluja kuin mikään muu.
1. Hinta on ikuinen tabu – puhu rahasta ja tuhoat kaiken
Älä koskaan, ikinä, missään tilanteessa mainitse rahaa. Ei ylpeillen (“tämä maksoi puolet palkastani”), ei vähätellen (“ei tämä mitään maksanut, ostin torilta”), ei vitsaillen (“tämä oli kalliimpi kuin mun auto”). Jokainen rahan maininta muuttaa lahjan kauppatavaraksi. Se pakottaa saajan joko tuntemaan syyllisyyttä, kateutta tai mitättömyyttä. Lahja lakkaa olemasta rakkauden kieli ja muuttuu laskuksi, joka pitää maksaa takaisin – joko rahalla tai kiitollisuudella. Hiljaa vain. Anna lahjan puhua puolestaan.
2. Vastalahjan odottaminen on lahjan antamisen suurin synti
Jos annat lahjan ja samalla mielessäsi pyörii “mitä minä saan takaisin?”, olet jo tuhonnut kaiken. Oikea lahja on puhdasta, ehdotonta antamista. Ilman laskelmia. Ilman odotuksia. Ilman painostusta. Saaja on ehkä suunnitellut lahjansa sinulle kahden kesken, tammikuussa, kesällä mökillä – anna hänelle se vapaus. Jos alat laskea pisteitä, joulusta tulee markkinatori.
3. Omaa lahjaa ei saa vähätellä – se satuttaa enemmän kuin luulet
“Ei tämä mitään ole”, “tämä on vaan tällainen pikku juttu”, “en keksinyt parempaa”, “löysin tämän kaapista” – jokainen näistä lauseista on isku vastaanottajan sydämeen. Ne huutavat: “en välitä sinusta tarpeeksi ollakseni ajatellut tätä tarkemmin”. Vaikka lahja olisi vaatimaton villasukka, anna se kuin se olisi kruununjalokivi. Sillä siihen olet laittanut ajatuksesi, aikasi ja sydämesi – ja se on korvaamatonta.
4. Satunnainen lahja on pahempi kuin ei lahjaa ollenkaan
Viime hetkellä napattu suklaarasia, kynttilä joka tuoksuu halvalle, krääsä jota kukaan ei tarvitse, kirja jota saaja vihaa – nämä eivät ole lahjoja. Ne ovat viestejä: “sinä et ole minulle tärkeä”. Ne jäävät kaapin perälle muistuttamaan joka kerta, kun saaja näkee ne: minut unohdettiin. Parempi antaa sydämellinen halaus ja sanoa: “halusin antaa sinulle jotain todella hyvää, mutta en keksinyt täydellistä – mennään yhdessä kahville tammikuussa, minä maksan”. Se on tuhat kertaa arvokkaampi kuin väkisin väännetty roina.
5. Lahja on saajalle, ei antajalle – tämä unohtuu useimmin
Mies ostaa vaimolle kalastusvälineet, koska “itse olisin halunnut”. Nainen ostaa miehelle kasvovoiteen, koska “tämä sopisi sinulle”. Vanhemmat ostavat lapselle sen, mistä itse lapsena unelmoivat. Lahja ei ole sinun unelmasi. Se on hänen. Jos et tunne henkilöä täydellisesti – lahjakortti on kultaa. Ravintolaan, elokuviin, kirjakauppaan, konserttiin, hierontaan, laskuvarjohyppyyn – anna hänelle vapaus valita itse se, mikä oikeasti ilahduttaa.
6. Liian henkilökohtainen lahja on miina, joka räjähtää hitaasti
Alusvaatteet, seksilelut, laihdutusvalmisteet, deodorantti, ryppyvoide, hiusväri, ihonkuorinta-aineet, kuntosalikortti, kirja nimeltä “Miten lopettaa laiskuus” – kaikki nämä huutavat yhdellä äänellä: “näen sinun vikasi ja haluan korjata ne”. Se satuttaa syvältä. Se jää asumaan mieleen vuosiksi. Vaikka tarkoitus olisi “hyvä”, vaikutus on päinvastainen.
7. Uudelleenlahjoittaminen on venäläistä rulettia, joka aina osuu
Se viinipullo, jota et itse juo. Se koru, joka ei ole makusi. Se kirja, jonka luit jo. Se kaulahuivi, joka ei sovi mihinkään. Älä anna eteenpäin. Todennäköisyys, että totuus paljastuu, on valtava. Ja silloin loukkaantuneita on kaksi – sekä alkuperäinen antaja että uusi saaja. Jos et halua pitää, anna hyväntekeväisyyteen tai myy kirpputorilla. Älä koskaan kierrätä selvästi.
8. Väärä hetki pilaa kaiken – lahja ansaitsee oman seremoniansa
Työkokouksessa, ruuhkametrossa, luennolla, hautajaisissa, perheriidan keskellä, kesken jouluaterian kun kaikki kiirehtivät – nämä ovat kaikki katastrofeja. Lahja ansaitsee oman pienen hetken: hiljaisen nurkan, katsekontaktin, halauksen, ehkä pienen tarinan miksi juuri tämä. Kaksi minuuttia huomiota muuttaa vaatimattomankin lahjan ikimuistoiseksi. Odota oikea hetki – tai luo se itse.
Lahja on pieni rakkauskirje ilman sanoja. Kun kirjoitat sen huolella, käärinyt kauniisti ja annat sen sydämellä, se voi muuttaa koko vuoden. Se voi parantaa haavoja, joita et edes tiennyt olevan. Se voi olla se hetki, jota muistellaan vielä lastenlasten kanssa.
Tänä jouluna anna lahjat niin, että niitä muistetaan vielä vuosikymmenten päästä – ei siksi, että ne olivat kalleimpia, vaan siksi, että ne tuntuivat maailman rakastetuimmalta ihmiseltä tulleilta. Se on mahdollista. Se on vain kahdeksan virheen välttämistä – ja loputtomasti rakkautta.
