Kuvittele, että saisit käteesi matemaattisen kaavan, joka lupaa: jos tapaat tarpeeksi ihmisiä ja noudatat tätä tarkkaa lukua, löydät todennäköisesti elämäsi parhaan kumppanin. Ei enää turhia treffejä, ei enää pettymyksiä, vain kylmä laskelma, joka johtaa onneen. Kuulostaa lähes liian hyvältä – ja juuri siksi se onkin liian hyvää ollakseen totta, kun puhutaan sydämestä.
Mistä 37 % sääntö oikein tuli ja miksi se on nerokas paperilla
Sääntö syntyi tehtävästä, jota kutsutaan ”optimaalisen pysähtymisen ongelmaksi”. Ajattele, että sinulla on sata suljettua kirjekuorta, joissa on eri summia rahaa. Saat avata ne järjestyksessä, mutta kun olet kerran hylännyt kuoren, et voi enää palata siihen. Kuinka moni kuori pitäisi avata ja hylätä, jotta todennäköisyys saada paras mahdollinen summa olisi suurin?
Matemaatikot laskivat vastauksen: tarkalleen 37 %. Ensimmäiset 37 kuorta avaat vain katsellaksesi ja muodostat niistä ”vertailuarvon”. Sen jälkeen valitset ensimmäisen, joka on parempi kuin mikään aiemmin näkemäsi. Tämä strategia antaa noin 37 %:n todennäköisyyden löytää kaikista paras vaihtoehto – ja se on matemaattisesti paras mahdollinen tulos, kun et voi palata taaksepäin.
Sama logiikka toimii asunnon etsinnässä, työpaikan valinnassa, auton ostamisessa – kaikessa, missä vaihtoehtoja on rajallinen määrä ja päätös on lopullinen.
Mitä tapahtuu, kun yrität soveltaa samaa kaavaa rakkauteen
Sanotaan, että päätät tavata 20 ihmistä seuraavan vuoden aikana. 37 % tarkoittaisi, että ensimmäiset seitsemän ovat vain ”tiedonkeruuta”. Vaikka joku heistä tuntuisi täydelliseltä – vaikka sydän hakkaa ja nauru ei lopu – sinun pitäisi jatkaa eteenpäin, koska tilastollisesti paras odottaa vielä jossain 8.–20. treffien välissä.
Kuulostaa järkevältä… kunnes muistat, että ihmiset eivät ole kirjekuoria.
Ensimmäinen ongelma: kukaan ei kerro sinulle etukäteen, kuinka monta vaihtoehtoa elämässäsi tulee olemaan. 20? 50? 200? Et tiedä, oletko jo tavannut elämäsi ihmisen vai onko hän vasta tulossa kymmenen vuoden päästä.
Toinen ongelma: et ole ainoa, joka pelaa tätä peliä. Myös toinen osapuoli arvioi sinua. Hänkin saattaa juuri nyt ”tiedonkeruuvaiheessa” päättää, ettet ole vielä parempi kuin hänen aiemmat seitsemän vertailukohtaansa.
Kolmas ja suurin ongelma: rakkaus ei toimi yhdessä illassa. Yhdet treffit eivät riitä paljastamaan, millainen ihminen on stressin alla, sairaana, väsyneenä, iloisena, mustasukkaisena tai vuosien päästä. Se, joka ensitreffeillä tuntui täydelliseltä, saattaa paljastua täysin vääräksi – ja se, joka tuntui vain kivalta, saattaa kasvaa elämäsi tärkeimmäksi ihmiseksi.
Miksi silti kannattaa tavata useita ihmisiä – vaikka 37 % sääntö ei toimi
Vaikka tarkka prosenttilasku ei sovellukaan sydämeen, perusajatus on kultaakin kalliimpi: mitä useamman erilaisen ihmisen tapaat, sitä paremmin tiedät, mitä oikeasti haluat ja mitä et missään nimessä halua.
Ensimmäiset treffit opettavat sinulle itsestäsi enemmän kuin mikään terapiasessio. Huomaat, mikä saa sinut nauramaan aidosti. Huomaat, mikä ärsyttää jo kymmenessä minuutissa. Opit, millaisen kosketuksen kaipaat, millaista huumoria tarvitset, millaista hiljaisuutta sietäisit koko loppuelämän.
Jokainen ”väärä” ihminen on kuin peili, joka näyttää sinulle palan itsestäsi. Ja juuri sen takia kannattaa tavata tarpeeksi monta – ei siksi, että tilastollisesti paras odottaisi numerolla 37, vaan siksi, että opit tunnistamaan hänet, kun hän vihdoin astuu elämääsi.
Mitä sitten tehdä – heittääkö laskin romukoppaan?
Kyllä ja ei.
Heitä tarkka 37 %:n sääntö romukoppaan, kun on kyse rakkaudesta. Älä pakota itseäsi hylkäämään ihanaa ihmistä vain siksi, että ”tilastojen mukaan pitäisi vielä jatkaa”. Älä myöskään jää roikkumaan ensimmäiseen vastaantulijaan peläten, että parempaa ei enää tule.
Pidä kuitenkin mielessä se viisaus, joka säännön takana on: anna itsellesi lupa tutustua, anna itsellesi lupa oppia, anna itsellesi lupa kasvaa. Tavata ihmisiä avoimin mielin, mutta sydän valmiina tunnistamaan, milloin joku on oikeasti kotiin.
Sillä hetkellä kun tunnet sen – sen rauhan, sen ilon, sen ”tämä on totta” -tunteen – ei ole enää mitään laskelmia. On vain kaksi ihmistä, jotka ovat valmiita lopettamaan etsimisen, koska ovat löytäneet sen, mitä oikeasti halusivat.
Eikä siinä hetkessä ole prosentteja. On vain 100 % varmuus siitä, että tämä oli oikein.
